Viime keväänä kuuntelin ITK-päivillä Opetus.tv:n Janne Cederbergin esitystä Käänteinen luokkahuone -metodin käyttämisestä matematiikaan opetuksessa. Ihastuin välittömästi, tätä täytyy kokeilla. Opetan talousmatematiikkaa englanninkielisessä tradenomikoulutusohjelmassa, joten valmista käyttökelpoista englanninkielistä materiaalia ei ole saatavilla.

Olen jo pitkään vetänyt kurssin kahdessa osassa. Prosentti- ja korkolaskut perinteisesti kynän ja paperin avulla. Koronkorko- ja investointilaskelmat olen opettanut pelkästään Excelin avulla.  Suurin osa opiskelijoista tulee Aasian ja Afrikan maista ja heidän tietokoneen käyttötaitonsa ovat usein puutteellisia, joten olen tavallaan saanut kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Päädyin tekemään alkuosan videomateriaalin LiveScribe-älykynän avulla. Esimerkki videosta löytyy täältä. Minulla ei ollut mahdollisuutta tehdä kaikkea materiaalia etukäteen, joten ajattelin koko kurssin ajan pysytellä viikon kaksi edellä ”perinteistä” etenemistahtia. Tätä varten tein opiskelijoille selkeän aikataulun mitä tehdä ennen kutakin tuntia: Katso nämä videot, jotta voit tunnilla laskea seuraavat tehtävät.

Tämä on ehkä vähän ristiriidassa Flipped Classroomin alkuperäisen idean kanssa, koska opiskelija ei voi edetä niin nopeasti kuin haluaa, mutta toisaalta tämä on ainoa matematiikan kurssi, joka opiskelijoilla on. Kurssin alussa selostin myös tarkasti mitä Flipped Classroom tarkoittaa ja mitä opiskelijoilta edellytetään.

Hyvin pian kurssin alkamisen jälkeen karu totuus kuitenkin paljastui:

  • Videoilla oli keskimäärin n. 10 katselukertaa (kurssilla oli yli 30 opiskelijaa)
  • Kun kysyin tunnilla kuka oli katsonut videot kotona, ainoastaan pari-kolme kättä nousi
  • Tunneilla jouduin opettamaan ihan perusasiatkin ”perinteisesti.

Opiskelijat eivät siis olleet ymmärtäneet Flipped Classroomin ideaa. Tuntikokemusten perusteella oppimistulokset eivät olleet hyviä, joten vaihdoin vähän ennen kurssin puoliväliä takaisin perinteiseen opetukseen ja tämä toimii minusta tämän ryhmän kanssa paremmin.

Mikä sitten johti kokeilun epäonnistumiseen? Minusta suurin syy on kulttuurierot.

Ryhmä koostuu ulkomaalaisista opiskelijoista, joista suurin osa tulee Aasiasta. Aasian maissa (varsinkin Kiinassa) opetus on edelleen täysin opettajajohtoista ja opiskelijoilta ei edellytetä vastuunottoa omista opinnoistaan. Kiinassa yliopistoa myöten jopa kotitehtävät (joita on paljon) saatetaan tehdä koululla opettajan johdolla.Opettajan auktoriteettiä ei näissä maissa saa kyseenalaistaa ja opettaja saattaa tulkita opiskelijoiden kysymykset loukkaukseksi hänen opetustaitoaan kohtaan. Oman kokemukseni mukaan kestää keskimäärin lähes lukuvuoden ennen kuin opiskelijat ymmärtävät, että suomalaiselta opettajalta saa ja pitää kysyä.

Materiaalin laadukkuudesta voidaan myös aina keskustella. Itsetehty on harvoin niin hyvää, kuin yhdessä pitkään mietitty. Mutta jos valmista ei ole saatavilla, on pakko tehdä itse.

Uskon itse edelleen vahvasti Flipped Classroomiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikkien aineiden opetuksessa. Mutta ehkä sen paikka ei ole ulkomaalaisten opiskelijoiden ensimmäisellä kurssilla, kun heiltä muutenkin edellytään sellaisia asioita, joihin he eivät ole tottuneet. En kuitenkaan usko, että tämä jää viimeiseksi kokeilukseni.